Antiikkia antiikkia

Naapuri tarjoaa liittymän, joten pääsin hieman surfailemaan. On sen verran hidasta kuitenkin, että toivottelen tällä erää vain terveisiä Napolista / Herculaneumista ja palaan asioihin kun pääsen takaisin koti-Roomaan.

Täällä on aikas nastaa.

Avainsanat: Napolihmemaa

Maanantaina on jälleen kenttätyökauden vuoro, tällä kertaa suuntana Herculaneum. Viime päivät ovat olleetkin pääasiassa täynnä valmisteluja, eli nysväystä ja säätämistä.

Majoitus hoidettu ranskalaisten ylläpitämän Centre Jean Bérard -tutkimuskeskuksen asuntolasta Napolissa (jossa kuulemma iltaisin kauhua kylvää uusi ruotsalaismafia, hui. No, pelottavampaa kai lienee kuun lopussa pelattava Napoli-Roma-ottelu. Toivon tällä kertaa matkustusmukavuuden nimissä kotijoukkueen voittavan).

Tutkimuslupaa on anottu paikallisen museoviraston edustajalta, ja kirjoitinpa sähköpostia Herculaneumin kaivausten johtajallekin (vastauksen yritän ymmärtää huomenna tai viimeistään junamatkalla maanantaina).

Uusi matkalaukku on hankittu ja aika rimpulalta vaikuttaa.

Lukko ja työhanskat ostettu, mitat ja muut työkalut pitäisi etsiä Lanten kätköistä huomenna.

Sateetonta ja keväistä keliä toivottu myös ensi viikolle.

Karttoja taloista tulostettu kymmeniä ja tietokanta täytetty asianmukaisin tiedoin, joten on aika lailla selvää mitkä talot kaupungissa päätyvät tarkempaan syyniin. Vaikka viikossa ei ehkä ehdi paljoakaan, niin pääsenpähän ainakin alkuun. Toivottavasti!

Avainsanat: ja se ruotsalaismafia oli sitten vitsi, nysv. nysv.

Palaan vielä Rooman ghettoon: parhaillaan on perinteisen ruokalajin, carciofi alla giudia, sesonkiaika. Testasimme näitä Nonna Betta -nimisessä ravintolassa, mutta samalla kadulla (Via del Portico d’Ottavia) on useita kosher-ruokia tarjoavia ravintoloita, jotka pitävät näitä paistettuja artisokkia listallaan. Rapsakkaa rehua!

Nämä artisokat odottavat vielä pääsyä pataan:

Silmäniloa ravintolakävijälle tarjoaa kadun päässä oleva Octavian pylväskäytävä, Augustuksen sisaren mukaan nimetty rakennus, jossa oli antiikin aikana mm. kirjasto.:

Avainsanat: paistetut ruskeat artisokat

Niistä on Rooma tehty. Tässä muutama esimerkki.
Isola Tiberina, Tiberin saari: joen muodostama hiekkasärkkä, kooltaan 280×70 m. Saaressa oli jo antiikin aikana lääkintätaidon jumalalle, Asklepiokselle omistettu temppeli ja nykyään (viimeiset 462 vuotta) lääkinnästä vastaavat Fatebenefratelli-sairaalan tohtorit.

Kivisilta Pons Fabricius vuodelta 62 eKr. on edelleen olemassa, samoin kuin osin alkuperäisessä asussaan oleva, saarelta Trasteveren puolelle (Transtiberim) vievä Pons Cestius, joka on vain hieman Fabriciuksen siltaa nuorempi.

Rakennuttaja Lucius Fabricius teki tiettäväksi kansalle, kuka sillanrakentamisesta huolehti:

Pons Aemilius (nyk. Ponte rotto, Risa silta), rakennettu ensi kerran ilmeisesti 200-luvulla ja restauroitu 179-142 eKr. sekä uudestaan Augustuksen aikana. Osa sillan rappiosta ajoittuu 1500-luvulle, lopullisesti sillankaaret tuhoutuivat keskiosaa lukuunottamatta 1880-luvulla.:

Keskiajalla Tiberin saarta hallitsi Mattein suku, joiden mukaan on nimetty yksi Rooman hauskimmista aukioista, siis Piazza Mattei. Piazzaa koristaa Fontana delle Tartarughe eli Kilpikonna-suihkulähde, jonka suunnitteli Giocomo della Porta 1500-luvun lopulla. Kilpikonnat ovat kylläkin myöhempää perua, itsensä Berninin lisäämiä.:

Suihkulähde on aivan Rooman gheton tietämillä. Ghetossa on paitsi juutalaismuseo ja kosher-ruokia myyviä putiikkeja sekä ravintoloita myös Khrishna-keskus Govinda. Täällä voi siis pakoilla katolilaisuutta, jos mieli tekee.:

Mattein suku piti hallussaan Tiberin molempia rantoja, ja heidän jäljiltään onkin yksi kaupungin jännittävimmistä taloista Trasteveren Piazza in Piscinula -aukiolla.:

Vielä yksi viehättävä rakennus: Piazza dei mercanti -aukiolla sijaitseva ravintola Taverna dei Mercanti (tyyris, mutta tunnelmallinen, jos ei välitä lievästä kitsch-vaikutelmasta):

Avainsanat: in the ghetto

Jos en syö herkkuja ulkona elän aika huonolla ruokavaliolla. Haluaisin uskoa sen johtuvan hajamielisyydestä kokkaushetkinä pikemminkin kuin olemattomista ruoanlaittotaidoista. Viime viikolla kärtsäsin pannulla pakasteita ja hieman itseänikin kuumalla öljyllä ja palohälytyksenkin olen saanut aikaan.
Mutta tässä kaksi idioottivarmaa salaattiohjetta, joilla ei voi mennä metsään (eikä edes tarvitse, kun ainekset saa lähimarketista):

* Lauran pastasalaattihässäkkä (hässäkkä on bravuurini, jota voi valmistaa mistä tahansa ainesosista)
- Perhos- tai kierrepastaa (värikkäistä tulee kiva juhlafiilis)
- pestoa
- mozzarellaa
- kirsikkatomaatteja
- sitä ihanan tuoretta rucolaa
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan, jäähdytä, sekoita mukaan pestoa reilusti, sekä pilkottu juusto & tomaatit. Rucolat salaatin päälle, jos tarjoat vieraille, nirsoimmat voivat nyppiä rehut pois häiritsemästä.
Tämä etenkin on toimiva kekkerieväs!

*Fenkoli-avokado-salaatti
Nimi kertookin jo pääosan aineksista.
Sekoita pilkotun salaattifenkolin ja avokadon mukaan vihersalaattia. Rucolan lisääminen: ks. yllä.
Mausta öljyllä ja suolalla.

Buon appetito!

Avainsanat: finocchio - farfalle - fusilli, vinkki: vaihda rucola basilikaan

Näkymiä Roomasta pokkarin läpi katsottuna:

V.S. Onofrio:

Rooma - kerjäläisten valtakunta:

Satunnainen kiva talo:

Luistelua - pattinaggio:

Castel Sant’Angelo, alun perin keisari Hadrianuksen (k. 138 jKr.) mausoleumi, joka valmistui v. 139 jKr. Tänne haudattiin Hadrianuksen lisäksi vaimo Sabina ja suurin osa myöhemmistä keisariperheen (-perheiden) edustajista. Viimeinen haudattu keisari oli Caracalla v. 217 jKr.

Laurojen oma osteria?

Chiesa Valdese

ja olihan tämäkin nähtävä, lumisade Roomassa!

Omnomnom:

Ravintola Da Auguston (Piazza de’ Renzi, Trastevere) pöytäliina herättää sisäisen taiteilijan:

Avainsanat: kis mis, nam nam

Nyt olisi taas lahjuksia jaossa blogin lukemisesta. Spotify-kutsu ensimmäiselle kommentoijalle!

Vinkatkaa Spotify-puutteessa oleville ystäville

Mainitsin Trasteveressa sijaitsevan “sala-ruokalan” jo yhdessä varhaisessa kirjoituksessa. Tuolloinen kokemukseni paikasta perustui vierailuun vuonna 2005. Nyt rafla on testattu ja hyväksi havaittu uudelleen, joten suositus on paikallaan. Kyseinen epäravintola sijaitsee Vicolo del Cedron päädyssä Trastiksen perukoilla aivan Gianicololle vievien rappujen juuressa. Paikasta saa aterian fiksattuun 25 euron hintaan, johon kuuluu perinteiset antipasti, primi, secondi sekä talon (poikkeuksellisen hyvää) viiniä ja jälkkäriksi limoncelloa. Listaa ei ole, samat sapuskat tarjotaan koko porukalle. Kesällä voi illastaa ulos katetuilla pöydillä, mutta talviaikaankin ruokailu onnistuu, sisätiloissa keittiön kanssa samassa huoneessa on paikkoja n. kahdellekymmenelle hengelle. Paikalla ei liene nimeä tai virallista ravintolan statusta, ja siellä saakin vetää röökiä niin kiihkeästi kuin huvittaa. Niin tekee myös paikan emäntä. Ruokavieraita ilahduttaa talon Aldo-niminen hauva:

Avainsanat: Da Aldo

Kreikkalaisessa mytologiassa Arakhne oli jumalatarta uhmaava neitonen, joka sai rangaistuksekseen muuttua hämähäkiksi.
Hämähäkkinainen on antanut nimensä myös pohjoismaiselle antiikintutkimusverkostolle, joka on keskittynyt etenkin nais- ja gender-tutkimukseen. Tammikuun lopulla Arachne järjesti Roomassa, Ruotsin ja Suomen instituuteissa, työpajan, jonka aikana kuultiin useita mielenkiintoisia esitelmiä roomalaisesta perheestä ja perheenjäsenten muistamisesta kirjallisuudessa, piirtokirjoituksissa ja muistomerkeissä. Workshopin kuunteluoppilaana sain tutustua mm. Vestan neitsyiden perheenjäsenten laatimiin kunniapiirtokirjoituksiin, kuvapatsaiden kierrätykseen (naisten patsaiden kohdalla riittää kätevästi kun muokkaa pystin hiuslaitteen uuten uskoon, ja a vot, kuva on päivitetty uudelle leidille) sekä pompejilaistalojen kotikultin (lares, genius) eri muodoista.
Seminaarin aikana ehdittiin myös museoon. Rooman yhdessä kansallismuseossa, Terme di Diocleziano, on esillä kattava kokoelma piirtokirjoituksia sekä jonkin verran hautamuistomerkkejä.
Yksi mielenkiintoisimmista epigrafisen kokoelman kohteista tunnetaan nimellä Laudatio Turiae, eli Turian ylistyspuhe. Kyseessä on pitkä muistokirjoitus rohkealle naiselle, joka mm. kahdesti  pelasti lainsuojattomaksi tuomitun miehensä. Piirtokirjoituksen ongelma on se, ettei tämän ansiokkaan naisen nimi ole säilynyt. Useat tutkijat ovat kuitenkin päätyneet uskomaan, että kyseessä on erään Q. Lucretius Vespillon rouva Turia, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla eKr. Turiasta kertoo mm. kirjailija Valerius Maximus, jonka mukaan tämä auttoi miestään kätkemällä tämän heidän makuuhuoneensa sisäkaton ja talon ulkokaton väliseen tilaan. Luotetun palvelijan avulla hän piilotteli miestään ja auttoi tätä selviämään proskriptiosta: Q.Lucretium, proscriptum a triumviris, uxor Turia inter cameram et tectum cubiculi abditum, una conscia ancillula, ab imminente exitio,… tutum praestit .. et ille in cubiculo et in coniugis sinu salutem retineret. (Val.Max. 6,7,2). Pari tuhatta vuotta sitten elänyt tarmokas roomalaismatroona muistetaan siis edelleen tämän piirtokirjoituksen (joskin fragmentoituneen ja identifikaatioltaan epävarman sellaisen) sekä muutaman kirjailijan tekstin perusteella.

Jälkipolviin ulottuvaa muistoa itsestään tavoittelevat myös useat hautamuistomerkit, joita museossa myös on esillä. Tyypillisessä roomalaisessa muistomerkissä muistettavat ihmiset kurkkaavat ikkunasta vakavamielisen näköisinä:

Museossa on säilynyt muistoja arkipäivän roomalaisista, niin orjista, vapautetuista kuin vapaasyntyisistäkin miehistä ja naisista. Tässä ammatistaan ylpeän kalastajattaren (Aurelia Nais, Gaiuksen vapautettu orjatar) muistomerkki ja piirtokirjoitus:

Avainsanat: kalamuija

Viimeaikaisen blogihiljaisuuden syynä on telkkari / telkku / töllötin.

TVKaista näyttää keskeiset suomalaiskanavat tallenteina, jotka säilyvät palvelussa kahden viikon ajan. Sain vinkin tästä elämää suuremmasta palvelusta vasta vajaa viikko sitten (odottakaas käyn vielä tarkistamassa tallenteista ….  juu, aivan, alkavat ti 12.1.).

Mutta siitä lähtien olenkin viihtynyt lähinnä Miss Marplen, komisario Morsen sekä Emma Woodhousen seurassa. Ja New Yorkin, Miamin ja Las Vegasin rikospaikkatutkijoiden, Seattle Grace -sairaalan tohtoreiden, saman kaupungin KACL-aseman radiopsykiatrin, eronneen naisen sekä T.I.L.A.N sisustussuunnittelijoiden kanssa. Jne.

Aiemmin sentään luin kirjoja. Nyt uskottelen itselleni, että väitöskirjaa varten tulee suorittaa vähintään 20 opintopistettä Dr. Philiä.

Spotifystäkin kaivoin esiin massivisen määrän leffamusaa, LOTR, Gladiaattori & Star Wars tahdittavat arkirutiinejani.

Tällä reissulla olisi kyllä pitänyt hankkia elämä Netti-TV- & Spotify-riippuvuuden sijaan.

Avainsanat: !, huom., kommentoijalle, nopeimmalle, Spotify-kutsu